Reilu pari viikkoa sitten vietettiin tutuissa merkeissä perinteistä Suomalaisen Viskin Päivää. Tämä kotimaisen viskin iloa julistava juhla juontaa juurensa Viskin Ystävien Seuran viralliseen perustamispäivään, joka on myöhemmin kotimaisten tislaamoiden kanssa julistettu Suomalaisen Viskin Päiväksi. Tähän juhlapäivään liittyvä maistelutilaisuus on yksi viskivuoden suosikkitapahtumani, jossa pääsee kuulemaan suomalaisen viskin kuulumiset, maistelemaan uutuuksia ja nauttimaan kaikesta tapahtumaan liittyvästä oheisviihteestä.
 |
| Tislaamoedustajien joukko, jossa Mika Tuhkasen sijaisena Jarkko Nikkanen |
Tänä vuonna tapahtumapaikkana oli Kalasataman Kellohalli aivan Helsinki Distilling Companyn naapurissa. Omalta osalta seikkailuun otettiin mukava lähtölaukaus läheisellä Stadin Panimolla, jonka jälkeen oli aika siirtyä viskien pariin. Osallistujien riemuksi paikalla oli sama seitsemän tislaamon kokoonpano, kuin viime vuonna, mutta tällä kerralla uusimmiltakin tulokkailta oli tarjolla näytettä tynnyrikypsytyksestä. Lähdetään käymään settiä läpi!
- Jyvätisle 67% vehnä, 33% ohra
- 1v kypsytys, PX-tynnyri 30-litrainen
- Vahvuus 50,5%
Hienoa huomata, miten paljon arvokkuutta on jo tässä ajassa saatu tuotteeseen mukaan. Vaikka tislemäisyys on toki selkeästi läsnä, niin syvyys ja öljyisyys ovat kokonaisuudessa selkeitä. Viljaisuuden rinnalla on kuivattuja hedelmiä ja hiukan salmiakkia. Yllättävän kypsä esitys näin lyhyellä tynnyri-iällä! Ägräs oli jo viime vuonna raakatisleen muodossa lupauksia herättävä, mutta viimeistään nyt voi alkaa toden teolla odottamaan tuotteen kehittymistä. Kuulemma tynnyriosuuksista on ollut puhetta, mutta kenellekään ei ole vielä myyty, joten tämän osalta kiinnostuneet joutuvat vielä vartomaan.
- Mallastisle
- 16 kk kypsytys, uusi jenkkitammitynnyri 64-litrainen
- Vahvuus 47,5%
Myös Koto Spirits tarjosi viime vuonna varsin mainion tisleen, mutta nyt on saatu vielä todella runsaasti tynnyriä mukaan makuun. Kokonaisuudessa pukkaa vaniljaista tammea, mausteisuutta, vaahterasiirappia, fariinisokeria ja kuivakakun sävyjä. Maistelun edetessä löytyy myös parfyymiä, havumetsää, itse tehtyä omenamehua ja mustaherukkaa. Täyteläinen ja kertakaikkisen lupaava kokemus, jonka voisi käytännössä ihan valmiiksi viskiksikin mieltää. Kyllä oli hienot näytteet pöydässä! Koto Spirits tarjoaa muuten tynnyriosuuksia, joten sinne vaan ottamaan yhteyttä.
- 100% Rye Malt
- Vahvuus 47,5%
Helsinki Distilling Companyn SVP-pullote tarjosi varsin villiä nokkaa kun nenään ilmaantuvien kuivattujen hedelmien ja mausteiden rinnalla oli runsain mitoin koulun jumppasalin varaston kumista tuoksua. Aika tunkkainen tuoksukokonaisuus, joka ei itseäni puhutellut ollenkaan. Maun puolella taas koettiin valtava yllätys kun paletissa aukesi todella hienosti runsas tumma hedelmäisyys, rusinat, tammisuus ja täydestä ruispitoisuudesta kielivä mausteisuus. Myös kotimaisen havumetsän sävyjä leijaili ilmoilla huomattavin määrin. Kaiken kaikkiaan vauhdikas reissu, jonka päätteeksi täytyi onneksi todeta ensimmäisten nuuhkimisten antaneen varsin väärän ensivaikutelman. Hyvin pätevä tuote kyseessä ja tämä seikkailu kannattaa tilaisuuden tullen kokeilla!
- Single malt
- Bourbon Single Cask, savuton
- Vahvuus 57,7%
Valamon tuotteista on ikävuosien myötä ilmaantunut lasiini pelkkää timanttia, joten ei tästäkään voinut mitään vähempää odottaa. Tosin tähän tuli jonkun sortin vahvistus siitä, että ymmärtääkseni tämän saman tynnyrin näyte oli jo viime Uisgessa testattavissa ja siellä tämä oli Valamon pisteen suosikkini. Sitten tuoretta kokeilua! Lasista löytyy todella nätissä muodossa vaniljaa, mausteita ja runsasta viljaisuutta. Fazerin sinistä on matkassa roppakaupalla. Öljyinen, arvokas ja iso viski. Nauttikaa tästä täysillä, te oman pullon kotiuttamaan ehtineet!
- Single malt
- Coffee Stout Single Cask
- Vahvuus 50,7%
Tämä oli reseptiikan perusteella suurella mielenkiinnolla odotettu maistiainen. Stout-olut antoikin iloisesti merkkejä itsestään jo tuoksun kärjessä. Samalla tarjoiltiin espresson ja aniksen vivahteita. Maun puolella pöytään tuli valtava päräytys vaniljaa, hedelmää, maltaisuutta ja arvokasta tammea. Guinnessin tyylinen sopiva kitkeryys on läsnä ja seurasta löytyy myös liköörikonvehteja. Valtavan maukas ja hienostunut kokonaisuus, jota voin lämpimästi suositella!
- Wood Smoke Single Vintage 2019
- Uudet jenkkitammitynnyrit
- Vahvuus 53%
Kyrö-uutuuden vuoro! Aiemmista pulloista tutulle Malt Rye Whisky -nimikkeelle on jätetty pakon alla jäähyväiset, mutta Kyrö ei ole tästä byrokratian sirkuksesta hetkahtanut, vaan tulevaisuus näyttää valoisalta ja tuote kotimaisemmalta kuin koskaan. Nyt onkin ilo laittaa pöytään saunassa syntymyt ruisviski! Tämän pullotteen taustalta löytyy pieni määrä uusia jenkkitammitynnyreitä, joissa on vähintään 6v ajan kypsytetty riihirukiitislettä. Pullokoko on nostettu aiemmasta puolilitraisesta 7dl vetoiseen ja tislaamon fanien onneksi hinta ei ole kohonnut samassa suhteessa. Itselleni Kyrön SVP-pullo on automaattinen hankinta, mutta tällä reseptiikalla ja litrahinnalla luottoa riitti parin pullon kotiutukseen jo ennen maistelua. Mitä sieltä lasista siis löytyi?
Tuoksu antaa toivotulla tavalla tuttua ja runsasta riihirukiin tuulahdusta. Makumaailmaan sukeltaessa tämä vie suoraan savusaunaan, jossa koivuvihtaa tarjoillaan ja tauolla popsitaan tervaleijonaa. Napakkaa ruista, vaniljaa ja jälkiruuaksi reilu annos savustettua lihaa. Todella hienolla tavalla ronskia ja perisuomalaista tunnelmaa tarjoava tuote, jossa kuitenkin ilmenee reilusti makeuttakin. Runsas, luonteikas, kertakaikkisen onnistunut pullote! Ehdottomasti yksi parhaimpia maistamiani Kyröjä.
- Mallastisle
- 8v kypsytys, bourbontynnyri
- Vahvuus 56%
Viimeisenä rivissä aina odotettu Old Buck -tuotos, joita valitettavan harvakseltaan pääsee maistelemaan näiden tilaisuuksien ulkopuolella. Sitäkin suuremmalla mielenkiinnolla kokeilemaan! Lasista nouseva tuoksu on tutun yrttinen, josta löytyy myös varmana tunnusmerkkinä aiemminkin havaittua saippuakuplien vivahdetta. Kuusenkerkkää on läsnä ja sen rinnalla sopivissa määrin NEIPA-olutta. Hetkellisesti tuntuu viskimäisyyden hälveneminen kun mieleen tulee enemmän olutsnapsin tunnelmia. Maun kaari suuntaa kuitenkin pian takaisin raiteilleen ja kesäisen makeat ja kukkaiset aromit viipyilevät suussa varsin rauhassa. Kaikin puolin todella raikas ja kesäinen kokonaisuus, erikoinen seikkailu, jonka jokaisesta vaiheesta nautin kuitenkin todella paljon. Tuhkanen on taas hoitanut homman kotiin ja vaikka kattaus on ollut todella kovatasoinen, niin Old Buck tuntuu tarjoavan aina itselleni jotain hienoa ja poikkeavaa.
Näin saatiin sarja päätökseen ja käteen jäi jälleen kerran hienojen makukokemusten lisäksi ylpeys kotimaisen viskin laadusta ja kehittymisestä. Myös itse maistelutapahtuma, puheenvuorot ja kaikki niihin liittyvä sanailu olivat todella onnistunut ja viihdyttävä kokonaisuus. Iso kiitos kaikille tislaamoedustajille ja Viskin Ystävien Seuralle tästä kokonaisuudesta ja ensi vuonna nähdään taas!
