Kotikypsytyksen spesiaali

Tervehdys!

Viime aikoina on kotipajalla sattunut tapahtuma jos toinenkin, mutta kirjoittelut ovat jääneet vähemmälle. On siis korkea aika vetäistä pieni spesiaali näihin omiin projekteihini liittyen. Tässä esitellään uusimmat pullotteet, mietitään nykyisten purkkien meininkiä ja huikeana juttuna esitellään toiminnan tulevaisuus.

1. Omenapuuprojekti

Homma on hyvä aloitella omenapuun katveessa kun estradille saadaan erikoinen kokeilu kotipihan puusta. Tämä olikin melko jännittävä taival kun ensimmäisen viikon jälkeen olin tottapuhuen jo asennoitunut siihen, että puoli litraa Grant'sia meni kankkulan kaivoon. Aika kuitenkin teki tehtävänsä hyvin ja mielipide muuttui nopeasti positiivisemmaksi. Loppujen lopuksi totesin, että puolen vuoden kypsytysajalla mennään ja 11.10. kaadoin tämän varsin kauniin värisen liemen omaan astiaansa. Näin muodostui toinen pullotteeni, josta ohessa virallinen julkaisukuva.

Oli muuten hieno homma, että että monista maisteluista huolimatta tavaraa riitti täyteen pullolliseen. Etiketin kanssa ei tässä suuremmin kikkailtu, vaan visio oli selkeä. Tuotteen nimeksi tuli ytimekkäästi Border Village's Apple Harvest. Visuaalisesti olen tähän puteliin oikein tyytyväinen, mutta makuhan on se pääasia, joten otetaan siitä vielä lopullinen tuomio.

Border Village's Apple Harvest

Tuoksu on makea, mutta puun olemusta riittää. Hieman liköörikaramellimainen sävy myös. Hyvin rento ja yksinkertainen, ei erityisemmin säväytä muuten kuin erilaisella tyylillään. Omenapuun omalaatuisuus onkinse kiinnostavin juttu ja ei tällaista tuoksua ole koskaan ennen kohdannut.

Maku starttaa pienellä överimakeuden visiitillä, mutta mausteisuus saapuu hyvin nopeasti tuomaan ryhtiä mukaan ja ohjaa makukäyrän oikeaan suuntaan. Tyyli on ainutlaatuinen ja kieltämättä ihan toimiva. Kiinnostaisi tietää tarkka alkoholiprosentti, koska pienintäkään poltetta tai alkoholisuutta ei tunnu. Jälkimaun suurinta roolia esittää puun aromi, mutta omenainen makeus säilyy läsnä eikä tässäkään kohtaa mennä epämiellyttävän puolelle. Tämä ihan mukavan tasapainoinen ja erikoinen maku jää suuhun viipyilemään melko pitkäksikin ajaksi.

Tämä on omintakeisuudessaan hieno viski ja olen tähän todella tyytyväinen. Varsinkin omenapuun tuoma mausteinen osuus sai lopputuloksen ylittämään odotukseni reippaasti. Voisin kuvitella että joku saattaisi ihastua juuri tähän makumaailmaan valtavasti, itsellä ei kuitenkaan sellaisesta voida puhua. Pullon riittävyydestä ei varmasti tarvitse stressata, eiköhän tätä vielä vuosienkin päästä naukkailla silloin tällöin. Tärkein kysymys tietenkin kuuluu: päihittääkö tämä alkuperäisen Grant'sin? No totta mooses! Onneksi puuta löytyy lisää, joudun varmaan joskus laittamaan uuden setin kypsymään.

2. Muut liemet

Maistoin hiljattain kaikki loput kaapista löytyvät purnukat läpi tilanneseurannan merkeissä. Joukosta löytyi kaksi kappaletta 5kk ajan kypsyneitä tuotoksia sekä kolme kappaletta 3kk ajan kypsyteltyjä.

Vanhimmissa purkeissa käytössä on 220 asteessa paahdettu tammi sekä poltettu tammi. Molemmat ovat toisen käyttökerran tavaraa, jonka takia näitä onkin säilytetty pidempään. Tässä vaiheessa päätin maistelun perusteella kuitenkin keskeyttää kummankin kypsymiset. Mielestäni maku oli näissä molemmissa hyvä, enkä usko että pidempi aika toisi tähän enää mainittavaa parannusta. Varsinkin poltetun tammen erässä tuntui, että homma saattaisi äkkiä kääntyä jopa kitkerään suuntaan. Maistelen näitä myöhemmin tarkemmin ja käyn läpi loppufiiliksiä.

Seuraavista neljästä purkista löytyi kolmen kuukauden ajan kypsynyt erä jokaisesta neljästä tammityypistäni. Kyseessä on jatko-osa ensimmäisestä pullotteestani ja tässä käytetään vain uusia tammipaloja. Projektin ideana on lopuksi vielä sekoittaa liemet yhteen valmiin tuotteen saamiseksi. Maistelin näitä läpi ja oli jälleen kerran kiinnostavaa, miten tarkasti jokainen puupala on ohjannut purkkinsa sisältöä omaan suuntaansa. Makua on tarttunut jo varsin reilusti ja rupesin miettimään, tuoko lisäkypsytys enää arvoa lopputulokselle. Ajattelin edetä turvallisesti ja otin suosiolla puupalat pois purkeista. Katsellaan vielä myöhemmin tarkemmin kaikki purnukat läpi ja esitellään uudet tuotteet.

3. Highland Park New Make Spirit

Viime aikoina on tullut sellainen fiilis, että valmiiden viskien jälkikypsyttely alkaa olla jo nähty ja on aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Nyt tämän suhteen on otettu suuri edistysaskel ja kaappiin on saatu ihka-aitoa kypsyttämätöntä tavaraa!

Kyseessä on Highland Park-tislaamolta tilattu New Make-pullote, jota lähdetään seuraavaksi työstämään toivon mukaan siedettäväksi tuotteeksi. Olen erityisen innoissani siitä, että odotettu tisle on vieläpä suosikkitislaamoni tuotosta. New Make-tuote on vahvuudeltaan 50%, mikä toki poikkeaa vielä paljon raakatisleen tyypillisestä tasosta, mutta tässä vaiheessa tämä on selkeästi paras saatavilla oleva vaihtoehto. Toki olen kiinnostunut leikkimään myös vahvemmalla tisleellä, mikäli pääsen joskus sellaiseen järkevästi käsiksi. Sitä ennen katsellaan kuitenkin vielä alkufiiliksiä tästä New Make-pullotteesta.

Tuoksusta löytyy ensin kevyt hedelmäinen mallastettu ohra. Myös savuisuutta rupeaa hetken päästä löytymään. Pieni alkoholinen polte tuntuu nokassa, mikä ei sinänsä yllätä kun raakatisleestä kyse. Maussa tulee ensin esiin voimakas hedelmäisyys ja jopa karamelliset sävyt, mutta savuinen pilkahdus ja maltaisuus säilyttävät kokonaisuuden tuoksua mukailevana. Varsin aromaattinen ja miellyttävä tuote jo tällaisenaan!

Tässä vaiheessa ajatukseni on, että paremmalla tuotteella lähden hakemaan myös pidempää kypsytysaikaa. Käytettävän puun valinta olikin aika hankala päätös, varsinkin kun kyse oli monella tavalla hyppäämisestä tuntemattomaan. Tisle on sellaisenaan hyvin maukas, joten en halua irroittaa tammesta liikaa makua nopeasti. Tavoitteena on enemmänkin korostaa pikkuhiljaa ajan myötä syntyvää vaikutusta, joten valitsin käyttöön kahdesti käytetyt tammipalat. Ensimmäisenä on 220 asteessa paahdettu ja toisena poltettu tammipala, joista kumpikin on ollut mukana sekä ensimmäisessä Red Rye-projektissa että neljän tammen Grant's-kokeilussa. Toivon, että nämä palat pystyvät tuomaan positiiviset piirteensä lopputulokseen ja luomaan toimivan yhdistelmän. Sen näkee sitten kun päästään tekemään välikatsauksia.

Kypsytys lähti käyntiin 30.10. ja tarkoitus on suunnilleen kuukauden välein maistaa sisältöä, eli mahdolliset epäkohdat varmaankin tulee havaittua tarpeeksi ajoissa. Lähdetään liikkeelle siitä ajatuksesta, että kypsytys kestää vuoden verran. Katsotaan miten tässä seikkailussa käy!

Siinä olikin kaikki asiat tältä erää. Nyt on kotipuuhien osalta vuorossa vain odottelua ja jossain välissä katselen blendituotteiden loppuarviot. Teen vielä joulukuussa Highland Parkille uuden tilauksen, jossa on mukana pari tislepulloa. Näin voin myös tulevaisuudessa aloittaa jotain uusia projekteja, kunhan olen ensin päässyt oppimaan nykyisestä erästä. Hommaa siis riittää eli pysykäähän kuulolla!

Huippukallista Lagavulinia

Tervehdys!

Nyt vedelläänkin vähän erityisempiä liemiä ja teemana toimii Lagavulin-tuotteet. Kaverini sai järkättyä näytteet viidestä eri pullosta, joista jokainen on arvokas ja harvinainen tuote. Viskiä löytyi 2cl/kpl ja setti maksoi hyvinkin toista sataa euroa. Tämä oli vielä todella edullinen hinta näistä pulloista. Lunastin näistä kaikista 0,5cl osuuden, mikä kuulostaa todella vähältä ja olin itsekin hieman skeptinen tästä, mutta tilaisuus oli hyödynnettävä joka tapauksessa ja järjestely toimikin paremmin, kuin mitä odotin. Katsellaan läpi muistiinpanot, joita tuli tehtyä.

Tähän rajuun kokemukseen ei suinkaan tohtinyt lämmittelemättä lähteä, joten aluksi makunystyrät heräteltiin tutulla kolmikolla, eli Lagavulinin 16-vuotiaalla, 9-vuotiaalla ja 16-vuotiaalla Distiller's Edition-pullotteella. Tämä oli hyvän aikaa oma kärkikolmikkoni kaikista maistamistani savuisiata viskeistä, joten siemailun ohessa oli erikoista ajatella, että seuraavasta viisikosta jokaisen pitäisi voittaa nämä ylivoimaisesti. Sitten varsinaisen maistelun pariin! Kattaus sisälsi seuraavat tuotteet:

1. Lagavulin 16v OB 1980-luku

2. Lagavulin 21v OB Select Cask 1997

3. Lagavulin 25v IB Syndicate's

4. Lagavulin 30v IB Syndicate's

5. Lagavulin 35v IB Syndicate's

OB-pullotteet

Ensimmäisenä lähdettiin nuuhkimaan 16-vuotiasta perustuotetta, joka tällä kertaa onkin pullotettu 1980-luvulla. Ensimmäisinä fiiliksinä on nykypäivän versioon verrattuna makeampi sävy ja vähäisempi savuisuuden tuntemus, mutta tuotteena huomattavasti parempi. Maussa tämä tuntuu korostettuna, tämä on selkeästi miedompi tuote ja erittäin miellyttävä. Kuitenkin hyvin paljon samoja elementtejä nykypullotteen kanssa. Tutun makuinen, mutta valtavasti hienompi, suorastaan hellii makuhermoja. Paras savuinen viski ikinä tähän asti. Tämä tuntuukin hinnassa, jota kyseisellä pullotteella on nykyään suunnilleen 1300 euroa. Tosin arvosanakin on normituotteisiin nähden eri sfääreissä 91,55% lukemalla.

Toisesta lasista lähdettiin maistelemaan tuoreempana tuotantona toissavuonna pullotettua 21-vuotiasta, joka on tynnyristä numero 0001. Kyse on siis tislaamolla vuonna 1997 ensimmäisestä kypsymään laitetusta tisleestä. Tuoksu tuntuu nenässä hurjalta, todella nätti ja ihmeellinen versio siitä tutusta Lagavulinin tyylistä. Maku räjäyttää tajunnan, tässä on kaikki tislaamon hyvät elementit parempina versioina ja tuote tuntuu huikealta. Liemestä löytyy reippaasti särmää ja kokonaisuus on erikoinen ja ainutlaatuinen, mutta meikäläiselle miellyttävä. Tämä siirtyy heti savuisten kärkisijalle. Tästä tuotteesta saakin maksaa noin 1800 euroa. Tässäkin whiskybasen arvosana sanoo 91,58%, ihan ansaitusti.

IB-pullotteet

Seuraavaksi siirrytäänkin ulos tislaamon virallisten valikoimien ääreltä ja tutustutaan kunnon harvinaisuuksiin. Viskimaailmassa tulee aika ajoin vastaan termit OB-pullotteista tai IB-pullotteista. OB-pullote tarkoittaa Original Bottlingia, eli tislaamon virallista tuotantoa omaan myyntikäyttöön. IB-pullote taas tarkoittaa Independent Bottlingia, eli itsenäistä pullotetta. Näissä siis puhutaan tilanteista, jossa ulkopuolinen taho ostaa tislaamolta esimerkiksi tynnyrillisen tislettä kypsytettäväksi ja sen jälkeen pullotettavaksi. Myös valmiiksi kypsyneiden tynnyrien myynti on varsin yleistä ja hyvinkin mahdollista kunhan hinnasta sovitaan. Hyviä esimerkkejä IB-pullotteista ovat tislaamon myymistä tynnyriosuuksista asiakkaille syntyneet tuotokset tai vaikkapa Viskin Ystävien Seuran omat pullotteet, joihin on mitä todennäköisimmin ostettu valmiin tynnyrin sisältö. Itsenäisissä pullotteissa on toki riskejä ja tuote voi poiketa hyvinkin paljon siitä suosikkitislaamon normituotannosta, mutta toisaalta ne tuovat hienoa monimuotoisuutta harrastukseemme. Jos aihe kiinnostaa niin youtubesta It's Bourbon Night-kanavalta löytyy varsin mukava kooste Barrel picking-tilaisuuksista.

Tähän varsinaiseen tastingiin liittyen viimeinen kolmikkomme on IB-pullotteita ja niin sanotusti samaa sarjaa. Näihin kaikkiin liittyy tarina: viskejä fanittava porukka, jolla ei ole pikkurahasta pulaa, hankki aikanaan Lagavulinin tislaamolta tynnyreitä ja pullotti niistä itselleen maittavia nautiskelujuomia. Tämä seurue on päätti tituleerata itseään nimellä The Syndicate, joka ilmenee myös pullotteiden nimistä.

Maistelussa meillä on 25-, 30- ja 35-vuotiaat pullotteet. Samaan sarjaan kuuluu myös 40-vuotias pullote, johon asti ei tässä kuitenkaan päästä. Mielenkiintoinen fakta on, että näistä ainakin 30-, 35- ja 40-vuotiaat tuotteet ovat kaikki laitettu samana päivänä kypsymään eli 11.1.1979 tarkalleen ottaen. Jokaisesta erästä on tullut pulloja vain noin parisataa ja niistä vain osa on laskettu myyntiin ulkopuolisille, eli nämä tuotteet nauttivat jonkinlaista legendan statusta ja näitä ei mistä tahansa löydä. Eiköhän maistella!

Lasista löytyvä 25-vuotias tuoksuu huikealta, savuisuus tuntuu mukavalta ja myös hedelmäisyyttä piisaa. Erikoinen ja todella arvokkaan oloinen. Mukana myös merellistä sävyä ja suolaisuutta. Maussa avautuu täydellisessä harmoniassa makeuden ja savuisuuden yhdistelmä, uskomaton kokemus kerta kaikkiaan. Tämä voittaa helposti tämän setin aikaisemmat tuotteet. Jos tätä bongaa markkinoilla niin pullolle kertyy hintaa suunnilleen 1200-1300€ eli tähän asti paras hinta-laatu kyseessä. Whiskybasen arvosana näyttää 91,76% eli kovissa lukemissa jatketaan.

Seuraava 30-vuotias tuntuu tuoksun osalta saaneen viiden vuoden ikäerossa rentoa ja hedelmäisemmän ja rennomman suunnan kun makeus on suuremmassa roolissa ja savuisuus pienenä lisäbonuksena. Makukin starttaa vahvasti makeilla sävyillä, mutta mukaan tulee mausteisuus ja savuisuuden häivähdys. Tämä ei tunnu ihan tyypillisimmältä Lagavulinilta, mutta kaikki elementit tuntuvat ihanilta ja pelaavat täydellisesti yhteen. Loistava tuote! Arvosanaa tällä on "vain" 91,33%, mutta tämä ansaitsee enemmän. Lompakkoa tämän kanssa saa kaivaa kunnolla kun pullon hinta on noin 3000€.

Odotusten mukaisesti myös 35-vuotias on karannut hieman kauemmat kovimmasta savuisuudesta kun hedelmäisyys hallitsee tuoksua ja tässä tuntuu myös laventelisuutta. Todella mukava! Maku tuntuu raikkaalta, tammisuutta säestää laventelisuus, mentolin vivahde ja pieni savuisuus. Erittäin hieno tuote, mutta tässä tuntui ensimmäistä kertaa, että optimaalinen kypsytysaika olisi ollut jokusen vuoden vähemmän. Kokonaisuutena tämä ei ihan pärjää 30-vuotiaalle, mutta loistotuotteesta voidaan puhua silti. Arvosana näyttää tasan 91% ja tälläkin on hintaa suurin piirtein 3000€.

Sellainen oli se maistelu. Hurja setti ja loistava kokemus pienistä annoksista huolimatta! Mikäli tililtä löytyy puoli miljoonaa ylimääräistä niin ei muuta kuin tislaamoon yhteys ja omia tynnyrikauppoja hieromaan. Itselleni oli taas onni, että Lagavulinin normi 16-vuotias maistui oikein hyvältä myös myöhemmin illalla tämän setin jälkeen. Tämän kattauksen paremmuusjärjestys oli itselläni 30v, 35v, 25v, 21v ja 16v ja tästä kööristä tulikin kerta heitolla maistamieni savuisten viskien kärkiviisikko. Kaikkein parhaan viskin titteli säilyy silti Highland Parkin 40-vuotiaalla sherryisellä pullotteella, mutta kakkossijalle pääsee Lagavulin 30v ja muita ei osaa tarkemmin asetella. Seuraavissa julkaisuissa palataan jälleen mukavaan arkeen ja käydään kurkkaamassa taas kotiprojekteja. Pysykää kuulolla!