Mukavaa kylmää kevätpäivää itse kullekin!
Torstaina käännettiin kurssi kohti idyllistä Suomenlinnan merellistä tunnelmaa ja kevääseen sopivaa nipin napin plussakeliä. Hieman voidaan puhua jopa Skotlantiin verrattavista saariolosuhteista...? Tämän illan teemana oli tiedossa Juran ja Dalmoren viskeihin tutustuminen, jonka lisäksi luvassa oli vieläpä kolmen ruokalajin illallinen. Paikalla olevia viskibrändejä edustava Whyte & Mackayn viskilähettiläs Thomas Bentley oli saapunut Suomeen ilahduttamaan osallistujia läsnäolollaan ja tarinoillaan. Lähtökohtaisesti siis erittäin lupaava kokonaisuus sekä makunautintojen että miljöön puolesta.
Juran ja Dalmoren osalta olen päässyt melko kattavasti maistelemaan valikoimaan sisältyviä vakiotuotteita ja onpahan myös jokunen suurempikin erikoisuus tullut kohdattua. Näiden kokemusten myötä tällaista tilaisuutta oli helppo odottaa suurella mielenkiinnolla, vaikka tarkempi valikoima jäikin vielä kutkuttavasti yllätykseksi.
Sellaisilla ennakkoajatuksilla suunnattiin Kauppatorille, josta iloinen seurue lähti lauttareissulle. Perillä Ravintola Suomenlinnan Panimossa odottelikin heti valmiina kattava ja houkutteleva kahdeksan viskin kattaus. Tislaamotarjonta oli osallistujien iloksi saanut Juran ja Dalmoren ohelle vielä pientä täydennystä kahdella Fettercairn-tislaamon tuotteella. Maistelurivistä valmiiksi tutut tuotteet olivat jo entuudestaan hyviksi havaittuja ja tuntemattomat tuotteet senkin edestä kiinnostavia. Pidemmittä puheitta maistelut käyntiin ja tarkempia selontekoja kehiin!
Maistelu alkoi sopivasti Jura 12-vuotiaalla, joka on yksi tislaamon vakiovalikoiman tuotteita. Lasista löytyi odotettuun tapaan hyvä yhdistelmä makeaa hedelmäisyyttä, josta appelsiini erottuu mukavana vivahteena. Tasapainona kepeähkö turvesavu ja maltillinen tammisuus. Tuttua turvallista Juran profiilia siis. Aloittelijaystävällinen tuote, jossa kuitenkin runkoa riittää sen verran, että löytää varmasti paikkansa myös useamman harrastelijan nautiskeluissa. Itselleni nämä Juran perustuotteet toimivat ainakin todella hyvin. Tämä 12-vuotias on muuten ottamassa vakiovalikoimassa suurempaa jalansijaa kun aiemmin tuttu 10-vuotias jää pikkuhiljaa historiaan.
 |
| Esittelyt vauhdissa |
Jura 15v Sherry Cask on Aasian markkinoille julkaistu pullote ja hienoa, että tällainen saatiin mukaan pöytään. Nimensä mukaisesti tämä 15-vuotias tuote on saanut osakseen runsasta sherrykypsytystä, joka paistaa kaikin puolin läpi aromimaailmassa. Nenässä tuntuva runsas ja tumma tuoksu antaa hyviä lupauksia, jotka onneksi tulevat maun puolella lunastetuiksi. Täyteläinen rusinoiden, luumujen ja muiden kuivattujen hedelmien sävy, joka saa virtaa voimakkaan, mutta iän pehmittämän tammisuuden puolelta. Tuntuuko tässä hitusen myös amarettoa? Tislaamon tyypilliseen tapaan joukosta kurkistaa myös mukava turvesavu, jonka avustuksella tämä on varsin hienosti toimiva kokonaisuus.
Jura 18-vuotias palaa jälleen vakiovalikoiman äärelle, eli tuotetta on näilläkin leveysasteilla järkevästi saatavilla. Aiempia kokemuksia myötäillen tämä on todella mukavasti toimiva tuote, jossa hyvin kypsä hedelmäisyys, hieno tammisuus, mausteisuus ja antiikkisohvamainen nahkaisuus muodostavat omiin makuhermoihin sopivan kokonaisuuden. Eräänlainen vanhaan maalaistaloon viittaava ummehtunut sävy, mutta hyvällä tavalla! Laajaa makuprofiilia tarjoileva ja tislaamon yleisilmettä vannoutuneesti noudattava tuote. Hyvä huomata, että perus 18-vuotias laittaa tiukasti kampoihin edellistä 15-vuotiasta vastaan, eli ei tarvitse niin suuresti haikailla kaukaisille markkinoille. Tämä pullo on muuten saatu pysymään kotimaan valikoimissa tiukasti himpun vajaa 100€ hinnassa, mistä on annettava oma hatunnostonsa!
Dalmore-osastolla lähdettiin liikkeelle 12v Sherry Cask -pullotteesta. Vaikka tislaamon tuotannossa sherrytynnyrikypsytys on varsin yleinen ilmiö, on tässä viety teemaa pidemmälle sekä Oloroso- että PX-kypsytyksen muodossa. Kokonaisuutena on yllättävän hämmentävä tuote, josta löytyy huomattavissa määrin kermaista pehmeyttä, mutta silti runsasta palettia kaikin puolin. Kuivattuja hedelmiä, saksanpähkinää ja mukavaa mausteisuutta. Helppo mutta monipuolinen tuote tarjoilee hienon version tutusta 12-vuotiaasta.
Dalmore 15-vuotias on yksi perussarjan tuotteista ja myös yksi suosikkini aiempien kokemusten peursteella. Tuote on kypsynyt bourbontynnyreiden lisäksi Matusalem-, Apostoles- ja Amoroso-sherrytynnyreissä. Ihana kokonaisuus, josta kärjessä hyppää esiin jouluinen sekahedelmäsoppa ja mukana on rentoa mutta arvokasta tammea ja tummaa suklaata. Yleisesti paksun öljyinen olemus antaa hienon suutuntuman. Hetken jälkeen meininki menee hauskaksi kun alkaa tulla mieleen tunnelmia kylpyvedestä, jossa on mukana asianmukaiset tuoksut ja kylpyvaahdot. Laadukas ja hyvällä tavalla moniuloitteinen, mutta sopivan rosoinen kokonaisuus. Todella hyvin toimii!
Dalmore Vintage 2007 tarjoaa esittelyn mukaan samanlaista tynnyriviimeistelyä, kuin 15-vuotias, mutta mukana on myös Marsala-viinitynnyriä. Makuprofiilissa hedelmäisyyden ohella tuntuu marsipaanisuuteen viittaavaa makeuden ja paksuuden yhdistelmää. Karvasmantelin vivahteita nousee ilmoille myös, eli sävyjen puolesta seikkaillaan pitkälti leipomon tunnelmissa. Joukossa on kuitenkin mukavasti mausteisuutta ja tammea taittamassa makeutta. Jälkiruokaviini antaa selkeästi oman osansa tähän tasapainoiseen, runsaaseen ja toimivaan kokonaisuuteen. Edelliseen pulloon nähden hitusen korkeammat prosentit tuovat selkeästi voimakkaamman yleisilmeen tälle tuotteelle, vaikka 46,5% kanssa ei varsinaisesti voi puhua korkeasta vahvuudesta. Maistuva kokemus kaikin puolin!
Dalmore-kolmikko oli kyllä rautainen tänään! Tislaamon osalta on mainittava, että pullotusprosentit ovat tyypillisesti melko matalia ja valikoimasta löytyy usein myös tasan 40% lukemaa, mikä on varmasti vaikuttanut omaan kiinnostukseen pullohankintojen puolella. Makujen rikkauden ja runsaan suutuntuman puolesta näissä kuitenkin mennään lähes järjestään paljon odotettua korkeammalla tasolla. Kaikin puolin laadukkaat raaka-aineet ja pitkälle hiottu reseptiikka paistavat tämän tuotteissa ja kaikki kolme tänään nautittua pulloa osuivat kyllä hyvin omaan suuhun!
Fettercairnin vuoro! Ensimmäisenä listalla 16-vuotias pullote, tarkalleen ottaen 2nd Release 2021, joka itselläni on ollut ilo maistaa pariin otteeseen ja todeta todella hyväksi. Reseptiikassa mennään jollain tavalla perustasolle kun nyt puhutaan ainoastaan bourbontynnyrikypsytyksestä. Lasista löytyy trooppinen hedelmäisyys, joka saa arvokkuutta huokuvasta tammesta hienoa tukea. Esillä on myös intiaanisokeria, vaniljaa ja hauskoja merellisiä sävyjä, joista tulee mielleyhtymä veneellä mentävään luolaan, jossa tuoksuu suola, märkä kallio ja merilevä. Sellainen kombo siinä ja hyvältä maistuu!
Fettercairn Warehouse 2 Batch 003 tarjosi mukavan sarjan päätteeksi hyvän kokemuksen pullotesarjasta, joka on erikoiseriin keskittynyt ja aiempien kokemusten perusteella erityisesti vannoutuneempien harrastajien kiinnostusta herättävä. Tämän yksilön kypsytyksestä löytyy unkarilaista Pinot Noir -viinitynnyriä. Lasista nousee ihana tuoksun hulmahdus sisältäen karamellia ja kirsikkaa, joiden ohella kulkee sopiva määrä tanniinia ja tammen mausteisuutta. Joukossa piisaa vaniljaa ja fudgea. Olemus on pehmeän kermainen, vaikka vahvuutta löytyy selkeästi aiempia tuotteita enemmän. Voimakas, omintakeinen ja onnistunut Warehouse-pullote!
Antoisan juomapuolen jälkeen nautittiin ravintolan tarjonnasta, jossa alkupalana oli maistuvaa skagenia, itselläni pääruokana poroa ja jälkiruokana mutakakkua vaniljajäätelön kera. Kiitokset keittiöön suussasulavista herkuista! Jälkiruuan kaverina kun maistoon pääsi vielä Whyte & Mackay -sekoiteviski. Tämä antoi veikeän omenaisuuteen painottuvan ja lempeän kokonaisuuden, jota oli kiva nautiskella. Hintaan nähden toimiva kokonaisuus vailla räikeitä virhenuotteja.
Mukavan illanvieton jälkeen koitti kotimatkan aika ja samalla oli todettava takatalven yllättäneen, eli tunnelmassa päästiin vielä paremmin sinne Skotlannin saaristoon kun kova tuuli piiskasi räntää päin näköä. Lautta oli kuitenkin lähellä ja paluumatkan tunnelma odotetusti oikein hyvä.
Reissusta jäi kaikin puolin hyvä mieli, eli viskikattaus oli maistuva, joukosta löytyi uusia hienoja viskikokemuksia ja myös uusia tuttavuuksia kanssamaistelijoiden joukosta. Kiitokset tästä illasta järjestäjille, Thomas Bentleylle mukavista esittelyistä ja kaikille läsnäolijoille hyvistä keskusteluista ja ajatusten vaihtamisista!
