Viime viikon perjantaina tuli taas raotettua viskikaappia ja loppupeleissä pöytään tulikin järjestettyä oikein mukava kuuden viskin maistelu. Pääasiassa teemana oli sherryiset viskit, mutta mukaan tuli myös pari villiä korttia. Kokonaisuus tuli tuttuun tapaan jaettua osiin lähinnä lasien pienen määrän takia ja homma meni suunnilleen näin:
Kierros 1: Ne vähän edullisemmat tuotteet
Homma aloitettiin muutamalla tuotteella, joita alkosta löytyy erittäin hyvään hintaan. Näitä voi siis tankata omaankin kaappiin melko pienellä kynnyksellä.
1. Highland Queen Sherry Cask Finish
2. Glenburgie 15v
3. Bunnahabhain Mòine
Highland Queenin sherrytynnyreissä jälkikypsytetty viski edusti tässä tilaisuudessa halpisviskien osastoa, mutta whiskybasen arvostelu 81,45% herätti mielenkiinnon. Alkosta pullo lähti 23€ hinnalla, eli tässä on halvin Suomesta ostamani 7dl viskipullo. Tuoksu ei ole tässä hääppöinen, sherry tuntuu, mutta olemus on vähän teollinen ja imelä. Maku sen sijaan on ihan eri maata kun kokonaisuus on täyteläinen ja sherryn sävy tuntuu mukavalta. Myös jälkimaku on miellyttävän keskipitkä. Voin suositella testaukseen, toimii hyvänä startterina maisteluun!
Seuraavana astuu parrasvaloihin Glenburgie 15-vuotias. Tuotteen pullottaja on Ballantine's, joka tunnetaan useimmin sekoiteviskeistään. Tässä on kuitenkin kyse single malt-viskistä. Pullon
Kuva: alko.fi |
Kolmannesta lasista löytyy suoraan Islayn saarelta Bunnahabhain Mòine, joka edustaa savuisempien viskien osastoa. Itsellä oli tämän tuotteen ensimmäinen maistelukerta eli viski #101 listalle. Ikämerkitsemätön pullote on hinnaltaan Alkossa hinta oli 45€ ja whiskybasen puolella tuote on ansainnut 82,7% arvosanan. Tuoksu kertoo savuisesta tuotteesta ja on heti selvää, ettei pullote ollut ihan paras valinta tähän kattaukseen. Tuoksu on silti miellyttävä mikäli yhtään tykkää savuisemmasta. Maku on voimakas ja tähän asti maistamistani Bunnahabhainin tuotteistani savuisin, kunnon Islay-tavaraa! Alkoholipitoisuus 46,3% tuntuu erittäin sopivalta. Jälkimaku on tässä savuinen ja suolainen keskipitkä. Hyvä tuote!
Kierros 2: Sherryä ja hedelmäisyyttä
Mukaan maisteluun tuli pari ennestään tuttua sherryistä tuotetta ja väliin vähän Glenfiddichiä.
1. Redbreast Lustau
2. Glenfiddich 18v
3. Aberlour 18v
Kakkoskierroksen startti Redbreast Lustau on irlantilainen voimakassherryinen pullote. Alkossa pullohinta oli 58€ ja whiskybasen arvosana 84,27%. Tuoksussa miellyttävä ja hyvin voimakas, oikein lupaava! Maku on makean sherryinen mutta myös mausteisuus tulee selvästi esiin. Jälkimaku on tässä hyvin pitkä ja sisältää sherryn ja tammen makuja. Aivan loistotuote, vahva suoritus kaikille sherryisten viskien ystäville! Hinta-laatusuhteessa tästä ei kovin paljoa tuote parane, kirkkainta kärkeä siis.
Pienen tauon jälkeen siirryttiin seuraavaan viskiin ja samalla tuli listalleni #102 eli Glenfiddich 18-vuotias. Tämä onkin ollut to-do-listallani ja olen kuullut tästä sekä hyvää että huonoa palautetta. Pullon hinta oli Alkossa 95€ ja whiskybasen arvosana 83%. Tuoksu on tässä pehmeän hedelmäinen, mieleen tulee 12-vuotias pullote mutta odotetusti pehmeämmässä muodossa. Tuoksussa ja maussa on hedelmäisiä sävyjä ja mukana myös sherryistä vivahdetta. Puun mausteiset aromit tuntuvat kivasti taustalla. Jälkimaku on vain hieman turhan lyhyt. Mukava tuote, joka sopii erittäin hyvin vaikka juhlatilaisuudessa tarjolle tai henkilölle, jolla on vähemmän viskikokemusta. Mielestäni laatu ei kuitenkaan täsmää 95€ hintaan.
Illan viimeisenä viskinä oli Aberlour 18-vuotias pullote, joka on yksi oman kaappini suosikeista. Alkossa puolen litran pullon hinta oli 70€ ja whiskybasen arvosana on 85,56%. Tuoksu on tässä erittäin miellyttävä, makean sherryinen ja mukana myös hieman tammen mausteisuutta. Maussa sherry on selvästi pääroolissa ja myös marjaisia sävyjä nousee esiin. Jälkimaku on keskipitkä ja miellyttävä. Jälleen kerran on todettava, että hyvä tuote! Pienemmällä pullokoolla myös hinta hyvin kohtuullinen.
Oli taas mukava kotitasting, jossa saatiin pari uuttakin tuttavuutta. Makuelämysten keskellä meinasin täysin unohtaa kaapissa kypsymässä olevan Grant's-projektin, joka piti toki myös tarkistaa viikonlopun aikana.
Lauantaina kaivoin siis kaapista tasan kaksi viikkoa omenapuun avulla kypsyneen kokeiluerän ja pistin maistaen. Alussa piti toki ottaa vertailukohteeksi alkuperäistä Grant'sia, joka muuten maistui tällä kertaa suussani poikkeuksellisen pahalta. Johtunee eilisistä makunautinnoista. Värieroa ei viimeisen viikon aikana ole tullut erityisemmin lisää, mutta tuoksu on ihan eri maata. Viime viikon tyyliin makeaa puun sävyä on reippaasti. Maussakin omenapuu on vahvasti mukana ja on todella makea kokonaisuus. Alkuperäisen tuotteen tietty ominaispolte on poissa ja tulipahan pohdittua, onko alkoholiprosentissa tullut muutosta. Hankala sanoa, mitä tästä tuotteesta pitäisi ajatella. Kiinnostava projekti edelleen ja maku on menny ainakin vähän parempaan suuntaan. Puun määrä saa olla edelleen pienempi eli maistelun yhteydessä lähti puolet puusta pois. Jäljellä on nyt yksi palanen, ettei homma mene ihan överiksi. Haluan päästä myös tarkkailemaan puun vaikutusta ja makujen asettumista pitkällä aikavälillä. Laitetaan siis purkki kaappiin ja jatketaan odottelua.
Näillä tunnelmilla odottelemaan seuraavia makuhetkiä!