Glendronach-tasting 7.1.2021

Tervehdys viskiväelle!

Viime viikolla oli vaihteeksi vähän siistimpää tarjoilua kun osallistuin Viskin Ystävien Seuran virtuaalitastingiin. Teemana oli sherryvaikutteisten viskien vahvana suorittajana esiintynyt tislaamo Glendronach ja kattaus hyvin mehevän oloinen, joten odotukset asetettiin toki korkealle.

Mukana oli entuudestaan itselleni tutut 12- ja 21-vuotiaat pullotteet ja lisäksi neljä kappaletta 26-vuotiaita todella hyvin arvosteltuja liemiä. Oman porukkani arpaonnen takia meillä oli yksi maistelusetti, jonka 2cl annokset jaettiin kolmeen osaan. Tärkeintä kuitenkin oli, että jokainen pääsi kokemaan nämä erikoisemmat tuotteet. Käydääs läpi muistiinpanot!

1. Glendronach 12v

Hyvänä startterina maistelussa toimi tuttu 12-vuotias pullote, jonka taustalla toimii kypsytys PX- (Pedro Ximenez) ja Oloroso-sherrytynnyreissä.

Tuoksu on miellyttävän sherryinen, pirteä mutta kypsä ja tumma. Tamminen olemus tuntuu ryhdikkäästi mukana.

Maku lähtee makeudella, jossa tummaa hedelmäisyyttä ja tällä kerralla tuli bongattua myös ripaus inkivääriä. Mausteisuus seuraa perässä ja johtaa tammiseen ja kaikin puolin toimivaan jälkimakuun. Whiskybasen arvosana näyttää 84,17% ja annan tälle lukeman 84%. Tämä pullo löytyykin kaapistani ja Alkon 60€ hinnalla voin vahvasti suositella.

2. Glendronach 21v Parliament

Toisessa lasissa oli 21-vuotiasta tuotosta, johon on ollut ilo jo pari kertaa tutustua. Tämäkin pullote on kypsytetty PX- ja Oloroso-sherrytynnyreissä.

Tuoksu on hienon makea, kypsän hedelmäinen, tummasuklainen ja mausteinen. Olemus on täyteläinen, voimakas ja hienostunut. Hyvät muistot tulevat välittömästi mieleen.

Maku alkaa hedelmäisillä makeuden sävyillä, joka saa pian seuraansa mausteisen tammisuuden, tummaa suklaata, nahkaista sävyä ja ripaus pippurisuutta. Mausteiset sävyt säilyvät sherryisen tyylin rinnalla maun kaaren loppuun asti, mutta tällaiseen profiiliin nähden jälkimaku jää hieman lyhyehköksi. Kokonaisuutena todella täyteläinen ja iso viski, joka saisi pidemmällä jälkimaulla vielä pykälän verran paremman arvosanan. Whiskybasen arvostelu on 89,09% mutta annan tälle helposti 90% edelleen.

3. Glendronach 26v 1992, 50,8%

Tästä starttasi odotettu osuus, jossa oli mukana neljä kappaletta 26-vuotiaita pullotteita. Jokainen näistä on laitettu aluille vuonna 1992 ja pullotettu Whisky Barrel-toimijaa varten. Seuraavat kaksi tuotetta ovat lisäksi myös sisartynnyrit nro. 179 ja 180. Tynnyrityyppinä toimii molemmissa näissä Sherry Butt.

Tuoksussa makeus tuntuu voimakkaasti, lisäksi tummaa suklaata ja kevyt mausteisuus. Ihana pehmeä kokonaisuus ja varsin mukavat lähtökohdat.

Maku starttaa makeilla elementeillä, jotka valtaavat suun. Nopeana huomiona suurimman tammisuuden puuttuminen. Pirteä, aurinkoinen ja hedelmäinen kokonaisuus. Lempeä luonne toimi tuoksussa hyvin, mutta makuun olisin ehkä kaivannut hitusen lisää ryhtiä esim. mausteisuuden kautta. Todella hyvä viski, mutta en voi kutsua tätä 21-vuotiasta paremmaksi, joten annan saman arvosanan 90%. Whiskybasen arvosana on 90,64%, mutta se oli mielestäni ennen tastingia selvästi korkeampi.

4. Glendronach 26v 1992, 50,5%

Neljäntenä oli edellämainittu äskeisen tuotteen sisarpullote tynnyristä numero 180.

Tuoksussa tuntuu edellisen tuotteen tyylisten kesäisten sävyjen lisäksi myös tummempaa puolta, hieman rusinaisuutta ja syvempää tummaa hedelmäisyyttä. Mukana myös hitusen enemmän mausteisuutta.

Maku painaa kaasua vähän reilummin. Makeus sisältää rusinaisuutta, tummaa suklaata, yrttisyyttä ja nyt tuntuu hyvältä tammen osuus kokonaisuudessa. Kuivempi, muttei millään tavalla häirisevästi, päinvastoin. Myös jälkimaku ottaa hyvät lisätehot täyteläisestä tyylistä. Selkeästi parempi kuin äskeinen. Laitetaan mukavalle kokemukselle arvosana 91%.

5. Glendronach 26v 1992, 52%

Maistelun viimeisenä kaksikkona oli taas sisartynnyreiden tuotokset, joista molemmat on kypsytetty vierekkäisissä PX-tynnyrissä. Lähdetään liikkeelle tynnyristä numero 8314.

Tuoksu on tumman makea ja sisältää kuivattuja hedelmiä, hitusen mausteisuutta ja vähän tummaa suklaata. Aika rentoluonteinen ensivaikutelma.

Maku heittää päälle miellyttävän tumman tyylisen kokonaisuuden. Synkkää ylikypsää hedelmää ja rusinaa. Jälkimaussa hienostunut sherryinen olemus ja mukavasti viipyilevä pieni mausteisuus. Hieno viski, mutta kokonaisuudessa toivoisi vielä enemmän särmää. Arvosanaltaan tämäkin putoaa 91% kohdille.

6. Glendronach 26v 1992, 51,8%

Viimeisenä maisteluun pääsi pullote tynnyristä nro 8315.

Tuoksu on iso ja lupaava. Hieno paletti synkänpuoleista tummaa, ylikypsää ja kuivaa hedelmäisyyttä. Tässä tuntuu myös jämäkkä asenne aivan eri tavalla verrattuna maistelun aikaisempiin 26-vuotiaisiin.

Maku kiihdyttää hitaasti, mutta varmasti kohti tummaa ihanaa tumman hedelmäisyyden ja rusinaisuuden kokonaisuutta, jota sävyttää pippurisuus ja mausteisuus. Tammi on tällä kertaa mukana suuremmassa roolissa ja antaa mukaan loistavaa auktoriteettia. Hyvä tuote maistelun loppuun, tämä nostetaan illan voittajaksi arvosanalla 92%.

Sellainen kattaus siinä. Loppupeleissä tästä sai oikein mukavasti fiilistä irti, vaikka annoskoko olikin pienennetty. Samalla konseptilla vedetäänkin kuukauden päästä huomattavasti arvokkaamman maistelun merkeissä. Odotellaan innolla!

Tämän tastingin loppusanoina on todettava, että n. 400-500€ hintoja en itse maksaisi näistä 26-vuotiaista tuotteista millään. Sen sijaan 21-vuotias Parliament ansaitsee n. 150€ hinnallaan todella kovan ostosuosituksen, mikäli sellainen tilaisuus koittaa. Oli silti oikein hyvä päästä ensimmäistä kertaa kokeilemaan vähän vanhempiakin Glendronachin tuotteita ja tutustumaan taas hieman paremmin tynnyrityyppien eroihin. Oli myös hauska jälleen todeta, miten samanlaisista ja vierekkäin kypsytetyistä tynnyreistä voi löytyä niin erilaisia makukokonaisuuksia.

Tässä oli kaikki tältä erää, palataan taas seuraavalla kerralla!

Kotipullotteiden esittelyä

Hyvää alkanutta vuotta!

Kaapissani on viime vuoden aikana kypsynyt vähän kaikenlaisia liemiä, mutta hiljattain on vihelletty peli poikki kaikista blendiviskien kypsytyksistä, lukuunottamatta pari viikkoa sitten aloitettua pidempää omenapuuprojektia. Nyt on siis erinomainen hetki esitellä kaikki uudet tuotteet ja jakaa tämän hetken ajatukset näistä kotikypsyttämisestä. Samalla on tietenkin pakko raottaa korkkia Highland Park-pullosta, johon ei olekaan kajottu vielä kertaakaan.

Kuten kuvasta näkyy, pulloratkaisut ovat hieman luovia, mutta sisältö ratkaisee ja onneksi etikettien design on tottakai timanttista laatua. Parempia pulloja saadaan järjestettyä, mikäli sisältö todetaan sen arvoiseksi, mutta sehän selviää seuraavassa katsauksessa!

Border Village's Playground - Grant's-tammikokeilu

Ensimmäisestä pullosta löytyy kokeiluerä, jossa samaan purkkiin on laitettu Grant's-sekoiteviskiä sekä neljää eri tammea (paahdot 120, 180 ja 220 astetta sekä poltettu). Ideana oli kokeilla kypsytystä usealla eri tammityylillä samassa purkissa ja samalla vetää homma hallitusti överiksi. Projekti kesti hieman yllättäen reilut 3kk, tarkalleen ottaen 104 päivää.

Tuoksussa tuntuu vähän makeutta, tammisuutta ja kuivaa tanniinisuutta. Hitusen rikkonainen paletti, mutta olosuhteisiin nähden yllättävän menevä.

Maussa tuntuu samalla tavalla pääosassa tuhti mausteinen tammi, mutta mukana on myös makeuden vivahdetta. Yleisolemus silti piikittelevä ja kitkerä. Tämä oli kokeiluerä ja vaikka valmis tuote on saanut aikaa asettua pullossa, on tämä epämiellyttävä ja kehno kokonaisuus. Hyvä esimerkki siitä, että tällaisessa purkkikypsytyksessä viskin määrään nähden on todella suuri määrä kontaktia puuhun, joten hyvät ja huonot vaikutukset tulevat erittäin nopeasti esiin. Kannattaa siis seurata projekteja säännöllisesti!

Border Village's Single Jar - paahdettu tammi

Toisena tuotteena on yhdellä tammityylillä kypsytelty tuote, joka tunnetaan myös Single Jar-nimikkeellä. Taustalla on 220 asteessa paahdettu kerran käytetty tammipalanen, joka on 5kk ajan saanut vaikuttaa raaka-aineena toimivaan Johnnie Walker Red Rye Finish-viskiin.

Tuoksu on mukava ja esille tulee välikokeiluista tuttu uunissa paahdettujen keksien sävy, joka hedelmäisyyden kera pelaa kivasti Red Ryen bourbonimaisten piirteiden kanssa. Tässä vaiheessa ei mitään pahaa sanottavaa.

Maku nostaa esiin paahteista ja hedelmäistä tyyliä ja myös pieni kipakka mausteisuus hiiviskelee taka-alalla. Paahteisuus ja tammisuus muodostavat miellyttävän jälkimaun, joka pysyy suussa yllättäen jopa keskipitkänä. Kokonaisuus on aika mukava, vaikka tämä ei mitään huikeita kokemuksia annakaan. Kypsytysaika oli sopivan mittainen ja pidempi odottelu olisi saattanut lisätä mausteisuutta liiallisesti ja kitkerämpään suuntaan. Omalaatuinen perusblendi, jota ei ainakaan kokiksella tarvitse jatkaa.

Border Village's Single Jar - poltettu tammi

Tämä on ikään kuin sisartuote äskeisen kanssa, mutta teemana on kerran käytetty poltettu tammipalanen. Kypsytys on aloitettu ja lopetettu äskeisen kanssa samaan aikaan, mutta tässä on viskin määrä on suhteessa vähän suurempi, joten kypsymisen pitäisi olla hieman maltillisempaa.

Odotusten mukaisesti on tuoksun pääpainona on tummasävyinen makeus ja lievä mausteisuus. Synkkä, mutta pehmeä tyyli.

Maku alkaa tuoksusta tutulla makeudella, mutta mukaan hyppää tummasuklainen vivahde, pienenpieni hedelmäisyys ja tukeva mausteisuus. Tässäkin jälkimaku on keskipitkä ja varsin miellyttävä. Tästä tuotteesta minulla itse asiassa oli viime kerralta vähän huonompi muistikuva, mutta ehkä pullossa oleskelu on tehnyt hyvää ja tämä on tämän kolmikon paras puteli. Ihan hyvin meni siis kokeilu!

Border Village's Red Rye Batch 2

Tästä kuvasta löytyy jatko-osa ensimmäiselle omalle pullotteelleni. Teema pysyy samana, eli raaka-aineena toimii Johnnie Walker Red Rye Finish. Viime erässä kypsytettiin neljää tammityyliä omissa purkeissaan ja kattavan testailun perusteella parhaaksi komboksi osoittautui sekoitus näitä kaikkia. Tässä tuotteessa noudatetaan samoja oppeja ja taustalla on 120, 180 ja 220 asteessa paahdetut tammet sekä poltettu tammi. Kaikki puupalat ovat olleet käyttämättömiä eli puhutaan "virgin oakista". Tällä kerralla kypsytysaika on 3kk, eli huomattavasti viime kertaista pidempi.

Tuoksu on miellyttävä ja tasapainoinen, jossa makeus ja vaniljaisuus ovat selvästi kärjessä, mutta mukana esiintyy myös leivonnaisten tuoksua sekä pieni mausteisuus.

Makukin tarjoaa ensin makeampaa puolta, mutta tumma paahto ja poltetun tammen pullosta tuttu synkempi sävy hyppäävät mukaan kekkereihin. Mausteisuus on läsnä, mutta enemmän statistin roolissa. Makupaletti kertoo heti, minkä takia kaikkien eri tammityyppien yhdistelmä tuli viime kerralla todettua parhaaksi ratkaisuksi. Jälkimaussa makeus ja mausteisuus haihtuvat vähitellen ja tämäkin on keskipitkäksi luokiteltava. Onnistunut ja kiva tuote, joka on uuden tammen käyttämisen johdosta saanut selkeitä jenkkituotannon vaikutteita. Voittaa kirkkaasti molemmat yhden tammen tuotokset ja on myös parannus ensimmäisestä erästä.

Highland Park -projekti

Tässä on kypsytystoimintani kiinnostavin puteli, jossa on raaka-aineena Highland Parkin 50% vahvuinen New Make Spirit. Pullon sisältä löytyy palanen 220 asteessa paahdettua tammea sekä pala poltettua tammea, jotka kumpikin ovat kaksi kertaa käytettyjä. Kypsytys on kestänyt 2kk ajan ja tästä lähtee ensimmäinen välitestaus.

Värin osalta muutos on selkeä, kun viereen laitetaan alkuperäinen kirkas pullote. Selkeä osoitus siitä, että puun vaikutusta löytyy ainakin jonkin verran!

Tuoksu tuo pitkälti mieleen ne muistikuvat, mitä sain alkuperäisestä tisleestä. Hedelmäinen ja hitusen savuinen tyyli, joka odotetusti tuoksuu nuorelta ja vähän viinamaiselta. En pysty varmuudella osoittamaan kypsytyksen vaikutuksia tuoksussa.

Maku muistuttaa aluksi pitkälti tuoksua, mutta aika nopeasti esiin tulee hento häivähdys kipakampaa luonnetta pippurisen mausteisuuden muodossa. Tammen vaikutus käy tässä vaiheessa aika selkeäksi. Hedelmäinen makeus pelaa hienosti yhteen kevyen tammen, mausteisuuden ja tummasuklaan aromien kanssa. Kunhan puun vaikutusta saadaan kunnolla lisää, saattaa tästä tuotteesta saattaa tulla sävyltään aika röyhkeä, mutta sen luulisi maistuvan kenelle tahansa HP-fanille. Tämä on jo tässä vaiheessa paras kotikypsytykseni tuotos, mutta suurin kiitos kuulunee laadukkaalle tisleelle. Voin hyvillä mielin jättää pullon kaappiin parin kuukauden ajaksi ja tarkastelen tilannetta sen jälkeen. Katsotaan, minkälaiseen suuntaan mausteiset sävyt kehittyvät ja miten paljon tuoksu saa otettua kiinni makumaailmaa.

Tässä on vielä yhteiskuva koko Border Village's -tuoteperheestä. Valikoimaan ei ole hetkeen tiedossa muutoksia kun tämän hetken ainoa blendiviskiprojekti jatkuu vielä lähes vuoden ajan ja Highland Parkilla saattaa mennä vieläkin pidempään. En usko, että tulen pitkään aikaan laittamaan käytiin uusia kypsytyksiä, vaan odottelen rauhassa nykyisten purkkien etenemistä ja katson, mitä niistä saadaan aikaiseksi. Sekoiteviskejä en näillä näkymin lähde enää ollenkaan työstämään, vaan hyödynnän mieluummin HP:n kirkkaita tisleitä ja yritän ehkä joskus metsästää vielä väkevämpää raakatislettä käyttöön.

Jatketaan näillä puheilla eteenpäin. Hyvää talven jatkoa ja maistuvia viskihetkiä itse kullekin!