Viskit ja oluet -tasting 29.1.2021 sekä uudet hankinnat

Hyvää päivää viskejä nautiskelevalle kansalle!

Viime viikolla oli vaihteeksi vähän erilaista ohjelmanumeroa kun hyville ja tutuille viskeille annettiin huurteiset kaverit ja katseltiin, miten yhteispeli toimii. Tilaisuus suoritettiin kolmessa kierroksessa, joissa mukana oli aina yksi olut kahta viskiä kohden. Täsä tulee päällimmäiset ajatukset illan kattauksesta.

1. Kierros

Ensimmäisellä kierroksella oli vähän villimpi meininki kun viskeinä esiintyivät Hazelburn 10v ja Glendronach 12v, joiden vierelle iskettiin sour-mallinen Tornion Panimon Herutus. Tämä kombo oli mielenkiintoinen, mutta pakko myöntää, että näiden liemien vuoropuhelu oli ihan toimivaa. Porukan mielipiteissä oli eroja liittyen siihen, kannattaako juoda ensin viskiä vai olutta. Omasta mielestäni homma meni parhaiten kun hetken makusteli suussa souria ja sen jälkeen otti huikan viskiä. Tällöin viskin maku laskeutui miellyttävästi kirpeän makeuden päälle ja viskin jälkimaku tuli koettua kokonaisuudessaan. Toisin päin nautittuma en löytänyt hyvää ajoitusta eikä tuntunut, että juomat mitenkään täydentäisivät toisiaan.

Kaksikosta kummatkin viskit antoivat positiivisen kokemuksen, mutta voimakkaan sherryinen Glendronach otti tällä kierroksella voiton. Tämä oli kiva kokeilu, mutta en usko tarvitsevani tästä enää uusintakierroksia. Jos tätä tulee kokeiltua vaikka kaverin kanssa, niin yksi pullo souria riittää jaettavaksi oikein hyvin.

2. Kierros

Toisella kierroksella oli vuorossa Highland Park 12v sekä Bunnahabhain An Cladach, joiden kanssa olutlisänä toimi Ridgeway IPA. Tässäkin tapauksessa olut pelitti ihan sujuvasti molempien viskien kanssa ja oluen mukava kitkeryys antoi hyvää pohjaa viskihuikalle. Jälleen kerran sain makupareista eniten irti kun maistoin olutta ensimmäisenä.

Viskeistä Highland Park oli oluen rinnalle selkeä suosikkini ja tässä toimi mainiosti IPA:n tyylin ohella viskin hedelmäisyys, mausteisuus ja hento savuisuus. Mainittava on, että valitsemamme IPA oli hieman lempeämmästä päästä, mikä oli tässä tilanteessa vain hyvä asia. Kannattaa testata!

3. Kierros

Viimeisellä kierroksella oli omalta osaltani odotetuin kombo, nimittäin viskitarjoiluun kuului Lagavulin 16v sekä Bunnahabhain Cruach Mhona. Näiden kaverina oli oma suosikkiolueni Aecht Schenkerla Rauchbier Urbock. Tiukkaa savuista tavaraa siis molemmissa kategorioissa!

Cruach Mhona antoi vähän nuorta ja uhittelevaa olemusta, joka hieman liikaa jätti oluen varjoonsa, mutta Lagavulinin kanssa nautittuna tästä kombosta tuli juuri se fiilis, mitä toivoin tällaiselta kattaukselta. Pehmeä, mutta voimakkaan savuinen olut antoi loistavat lähtökohdat Lagavulinin ihanalle makeuden ja savuisuuden tanssahtelulle. Tämä kaksikko on kuin tarkoitettu yhteen ja näitä tulikin nautiskeltua rinnakkain pitkään ja hartaasti, vielä viskisantsin kera. Jos savuisuus kelpaa niin kipin kapin kokeilemaan.

Tässä vielä kuva illan suvereenista voittajakaksikosta. Kaiken kaikkiaan oli oikein mukavat iltamat ja oli sinällään positiivinen yllätys, että yhtään huonoa makuparia ei esiintynyt. Loppufiiliksenä on silti mainittava, että on se viski pääasiassa parasta ihan sellaisenaan ja näistä olut-makupareista ei mitenkään saada säännöllistä tapaa. Täytyy kuitenkin käydä hankkimassa vähän Urbockia kaappiin ja vedellä joskus Lagavulin-kolmikko sen kanssa.

PS: jonkin aikaa sitten kaappiin tuli taas uutta sisältöä kun viskitilaus saapui perille. Ihan komea rivi!

Oheiset tuotteet pääsevät kaikki oman valikoimani jatkoksi ja lisäksi meidän porukkaan tuli muutama muu varsin kiinnostava pullote. Paljon on siis tavaraa odottelemassa omia maistelutilaisuuksiaan. Palataan näihin, kunhan saadaan uusia tastingeja järjestettyä.

Ensi kertaan!